Hyvinvointia luovuudesta

HYVINVOINTIA LUOVUUDESTA

 

Mitä luovuus on?


Luovuuden käsite on viime vuosina ollut kasvavassa määrin esillä kirjallisuudessa ja medioissa: intuition, leikkisyyden ja luovuuden merkitystä sekä kykyä innovointiin ja uusien, omaperäisten ratkaisujen keksimiseen korostetaan entistä enemmän. Luovuus on noussut sanana muoti-ilmiöksi, joka tuntuu olevan kaikkien huulilla. Mutta mitä luovuudella oikeastaan tarkoitetaan? Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Luovuuskäsityksiä on monenlaisia ja käsitteelle on ajan kuluessa esitetty lukuisia määritelmiä. Tässä kirjoituksessa tukeudun Uusikylän (2012) ajatuksiin ja käsitykseen monitieteisen lähestymistavan tarpeellisuudesta: luovuus on inhimillisyyteen liittyvä monimuotoinen ilmiö, joka on yhteydessä uuden tuottamiseen ja jota voidaan tarkastella erilaisista näkökulmista.


Luovuus kuuluu kaikille, sillä se on meissä kaikissa oleva ominaisuus ja voimavara, hyvinvoinnin lähde, jota on mahdollista tietoisesti herätellä ja kehittää. Luovuus voi ilmetä erilaisin tavoin ihmisen luonteessa, ajattelussa ja toiminnassa; luovuus liitetään usein herkkyyteen, uteliaisuuteen ja rohkeuteen, uskallukseen kyseenalaistaa ja tehdä toisin, avata suljettuja ovia ja lähteä ennen kulkemattomille poluille. Luovuuden tutkimus on viime vuosikymmeninä Suomessakin yleistynyt, ja luovien menetelmien on todettu olevan edullisia ja tehokkaita keinoja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen (ks. esim. Laitinen 2017 sekä Lehikoinen & Vanhanen 2017).


Luovuus ja hyvinvointi


Luovuuden ja hyvinvoinnin suhde on vuorovaikutteinen: luovuus edistää hyvinvointia ja hyvinvointi luovuutta. Erilaisten luovien itseilmaisukeinojen avulla meidän on mahdollista lähteä tutkimusretkelle oman luovuutemme lähteelle ja tuoda taiteellisin keinoin näkyväksi omaa sisäistä maailmaamme, elämämme ilmiöitä, ajatuksiamme, kokemuksiamme, muistojamme ja tunteitamme. Siinä missä luova työskentely esimerkiksi piirtämisen tai maalaamisen muodossa voi olla vapauttavaa, rentouttavaa, rauhoittavaa ja saada meidät voimaan kokonaisvaltaisesti paremmin, hyvinvoiva keho ja levollinen mieli puolestaan luovat hedelmällisen maaperän luovuuden ja innovatiivisuuden kasvulle. 


Vastaavasti luova työskentely ei onnistu kovinkaan helposti, jos emme voi hyvin: ollessamme väsyneitä ja stressaantuneita ja työskennellessämme kovan paineen alaisina, ärsyketulvan keskellä tai epäonnistumista peläten kykymme olla luova ja tuottaa innovaatioita kärsii ja kuihtuu. Luovuus on elvytettävissä ajan kanssa oikeilla ravinneaineilla: levolla, kiireettömyydellä, sallivuudella ja leikkimielisyydellä. Uteliaisuus, ihmettely ja kysymysten esittäminen, irtaantuminen itsestäänselvänä pidetystä, ulkoapäin ohjatusta tekemisen tai suorittamisen mallista ja odotuksista mahdollistavat sisäisen itsekriitikon vaientamisen ja heittäytymisen luovuuden virtaan.


Terapeuttinen taide


Luova työskentely tarjoaa oivallisen areenan itsensä ja muiden kohtaamiseen, omien ajatusten, tunteiden ja tarpeiden havainnointiin ja oman elämän perimmäisen tarkoituksen pohdintaan. Luovuus on tie läsnäoloon käsillä olevassa hetkessä, se merkitsee palaamista olennaisen äärelle, tiedostamattoman tuomista tietoisuuteen, ulkoisen muodon antamista koetulle ja itseymmärryksen ja itsetuntemuksen lisäämistä. Kaikenlainen taidetyöskentely voi olla tekijälleen terapeuttista, vaikka se ei olisikaan taideterapiaa. 


Terapeuttinen taidetyöskentely eroaa kuvataidekasvatuksesta ja taiteen perusopetuksesta siinä, että siihen ei liity taiteellisia tavoitteita tai syntyneen teoksen arvottamista, rationaalisia sääntöjä eikä rajoja, ei oikeaa tai väärää, onnistumista tai epäonnistumista. Tärkeintä on itse työskentelyprosessi ja taiteentekijälle siitä muodostuva henkilökohtainen kokemus. Syntynyttä teosta ei myöskään tulkita - jokainen yksilö on oman elämänsä asiantuntija ja siten vain hän voi tietää, mitä taiteen keinoin ilmaistu hänelle merkitsee tai symboloi. Oli kyse sitten piirtämisestä, maalaamisesta, valokuvauksesta, savitöistä tai runojen kirjoittamisesta, parhaimmillaan luova työskentely on luonteeltaan aktivoivaa, virkistävää, voimaannuttavaa sekä mielihyvää ja oivalluksia tuottavaa. Kaikki se, mitä prosessin kuluessa syntyy, on arvokasta ja vastaanottamisen arvoista. Tämän sisäistäminen helpottaa irtaantumista ja vapautumista kaikenlaisista esteettisistä tavoitteista.

Taiteen tekeminen tukena tietoisuus- ja tunnetaitojen kehittämisessä


Taidelähtöisiä  terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen menetelmiä voidaan hyödyntää erityisen hyvin tietoisuus- ja tunnetaitojen kehittämiseen. Luovassa taidetyöskentelyssä tulemme aistikokemusten ja havaintojen kautta läsnäolevaksi käsillä olevassa hetkessä: näemme sekoittamamme värisävyt, haistamme maalin tuoksun, kuulemme palettiveitsen rapsuttavan maalia maalauspohjalla, tunnemme saven muovautuvan käsissämme. 


Kuvataiteen, tanssin ja kehotyöskentelyn, musiikin, draaman, runouden ja tarinankerronnan kautta luovassa prosessissa voidaan herätellä aisteja monin eri tavoin. Arjen kiireen ja suorittamisen keskellä aisteistaan irtaantunut ja usein ajatuksissaan oleva ihminen herää aistiensa kautta eloon, tulee näkeväksi ja tuntevaksi, kokevaksi ja eläväksi olennoksi. Mieli vaeltelee vuoroin menneessä ja tulevassa, mutta fyysinen kehomme on aina läsnä vain tässä hetkessä. Aistien kautta on mahdollista havainnoida, miten todellisuus ilmenee minulle tässä hetkessä – mitä näen, kuulen, haistan, maistan, tunnen? Tietoinen keskittyminen aistien kautta saatavilla olevaan informaatioon avaa uusia maailmoja, mutta vaatii myös malttia ja kykyä rauhoittua.


Luova prosessi merkitsee itsensä äärelle pysähtymistä, omien ajatusten sekä heräävien muistojen ja mielikuvien kohtaamista, mahdollisuutta harjoitella lempeän hyväksyvää ja myötätuntoista suhtautumista itseään kohtaan. Samalla omia tunteitaan voi opetella tunnistamaan, hyväksymään, sietämään ja käsittelemään. Oma tunnetila ja luova prosessi vaikuttavat toinen toisiinsa: tunne saattaa vaikuttaa esimerkiksi värin tai kuvan aiheen valintaan, mutta myös värien, muiden aistiärsykkeiden tai pelkän hiljaisuuden keinoin voidaan vaikuttaa tunnetilaan. Työskentelyn alussa vallinnut stressitila, suru tai ahdistuneisuus saattaa esimerkiksi purkautua väreinä paperille, ja taidetuokion päätteeksi olo voi olla kevyempi tai helpottunut ja mieliala kohonnut - kohdattu ja koettu tunne lievenee. 


Vasta pysähtyessämme on mahdollista kuulla, mitä kehossa ja mielessä tuntuvat tunteet viestittävät meille tunteiden takana olevista tarpeista, siis oman hyvinvointimme kannalta tärkeistä asioista. Uskallus niiden kohtaamiseen voi edistää kykyä tehdä oman terveyden ja hyvinvoinnin kannalta oikeita päätöksiä ja ratkaisuja. Luovan prosessin aikana pintaan noussut, muodon saanut tai oivallettu voi siten johtaa laajemminkin muutoksiin ja uudenlaiseen toimintaan elämän eri osa-alueilla. 


Taiteen merkityksestä hyvinvoinnille


Taide kuuluu kaikille ja avaa ovia sekä sisäänpäin omaan itseen että ulospäin toisiin ihmisiin ja uusiin, sekä reaalisiin että mielikuvituksellisiin maailmoihin. Kunkin oma elämä voi avautua taiteessa kerros kerrokselta paitsi värein ja muodoin myös liikkeen, sanojen ja musiikin välityksellä, kunhan annamme luoville menetelmille mahdollisuuden. Ihmisen iästä ja terveydentilasta riippumatta taiteen keinoin on mahdollista pyrkiä ylläpitämään ja parantamaan toimintakykyä ja elämänlaatua, lisäämään vuorovaikutusta ja elämäniloa sekä vahvistamaan kokemusta osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä. Yhteiskunnan tasolla taide erilaisine menetelmineen tarjoaa laajemminkin mahdollisuuksia erityisesti heikommassa asemassa olevien ryhmittymien terveyden, hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden edistämiseen, minkä vuoksi esteettömyyden toteutumista tulisi pohtia syvällisemmin myös taiteen osalta. Miten taide ja kulttuuri voidaan tuoda niiden ulottuville, joiden saatavilla se ei muutoin vielä ole? Pienilläkin taidetuokioilla ja mahdollisuuksilla luovaan itseilmaisuun voi olla kokijalleen suuri merkitys!



Lähteet


Laitinen, Liisa (2017): Vaikuttavaa? Taiteen hyvinvointivaikutusten tarkastelua. Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksia 46. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.


Lehikoinen, Kai & Vanhanen, Elise (toim.) (2017): Taide ja hyvinvointi. Katsauksia kansainväliseen tutkimukseen. Kokos-julkaisusarja 1/2017. Nord Print.


Uusikylä, Kari (2012): Luovuus kuuluu kaikille. Jyväskylä: PS-kustannus.



Teksti: Emilia Lindroos


Avainsanat: luovuus, terveys, hyvinvointi, läsnäolo, tietoisuustaidot, tunnetaidot, yhdenvertaisuus, esteettömyys.


Herättikö teksti sinussa kysymyksiä tai kommentteja? Kerro ajatuksistasi sähköpostitse tai yhteydenottolomakkeella.




Takaisin blogin etusivulle


CREANTE

 

Hyvinvointia luovuudesta


Wellbeing through Creativity


Kreativität und Wohlbefinden

 

Espoo, Finland

 

Y-tunnus | Business ID 


2181086-2

 

www.creante.fi

 

Yhteystiedot  |  Contact  |  Kontakt

 

 

Creante |  Emilia Lindroos Tmi

 

Emilia Lindroos

 

+358 (0)40 502 6501

 

emilia.lindroos@creante.fi

 

Facebook


Instagram

 

 

Sivustokartta


Etusivu

 

Luovuus

 

Jooga


Koulutukset

 

Taide


Blogi

 

Creante

 

Yhteys


Copyright © 2020 Creante | Emilia Lindroos | All Rights Reserved Rekisteri- ja tietosuojaseloste